Workshop day number one

Tänään pääsin vihdoin aloittamaan työpajani. Ennen sitä piti vielä keksiä, kuinka saada tietokoneeni ladattua. Retkeilynaapurimme stressaantui aggregaattimme äänestä, joten yritämme käyttää sitä mahdollisimman vähän. Onneksi latauspaikka löytyi paikasta, jossa meidän oli poikani kanssa tarkoitus osallistua paperintekopajaan. Pienoista turhautumista oli kyllä ilmassa kun sain tietää, että paja oli siirretty luostarilinnan toiseen päähän, sillä poikani sähköliikkumisväline oli myös saatu latautumaan käytävän seinään. Koska festarin periaatteena on, että nopeimmat pääsevät työpajaan, emme tietenkään enää mahtuneet mukaan.

Oma työpajani alkoi toisessa vuorossa, yhdeltä. Paikalla oli odottamassa viitisentoista innokasta, joista osa tosin lähti pois kun kerroin, että paja kestäisi neljä päivää. Useimmat työpajat ovat yhden kerran tapahtumia, joten melko pian tajusin, että minun pitää muuttaa suunnitelmaa lennossa. Onneksi olin ottanut jo kartonkipohjia ja kaivertimia mukaani, sillä yhtä osallistujaa lukuun ottamatta kaikki saivat luonnoksensa valmiiksi. Huomenna sitten jo painammekin laattoja miniprässeillä.

Aloitin työpajani näyttämällä kuvia Urban Nation -museosta. Lisäksi kerroin kuinka olimme Oslossa olleet liikkeellä ja kysyneet ihmisiltä, minkä sanoman he haluaisivat kertoa maailmalle.  Näytin myös maalaukseni Isän sylissä ja kerroin, kuinka se minun mielessäni yhdistyy aivan ainutlaatuiseen anteeksiantoon ja rakkauteen. Tuhlaajapojan tarinassa poika menee isänsä luo ja pyytää tältä perintörahojaan jo etukäteen. Sen jälkeen hän juhlii ja tuhlaa kaiken. Rahojen loputtua poika huomaa ystävien hylänneen hänet ja ajattelee, että vaikka isä ei enää haluaisi tunnustaa häntä pojakseen, hänellä olisi isän palvelijanakin parempi elämä kuin sillä hetkellä. Isän rakkaus on kuitenkin aivan erityislaatuinen. Hän ei moiti tai suhtaudu pojan kotiintuloon vastahakoisesti, vaan juoksee poikaa vastaan rakkaudella ja myötätunnolla. Tämä tarina kuvastaa minulle Jumalan rakkautta ihmistä kohtaan. Siksi minun sanomani maailmalle on Anna anteeksi.